Muutama lukija kommentoi Ubuntua ja Windowsia ja käytännössä sitä, että annoin Windowsille hiukan liikaa luottoa, sillä seurauksena äskettäiselle toimitukselleni siitä, että eri käyttöjärjestelmät ovat taistelleet siitä. Joten luulin kirjoittavani täällä toisen nimenomaan käsitelläkseen sitä ongelmaa, että Linux todella korvaa Windowsin. Voiko se?
Lyhyesti sanottuna - ei vielä. Ja tässä miksi.
Microsoftin laatimat säännöt
Vuonna 2001 Microsoft tuli ulos Windows XP: n kanssa. Tuolloin se oli käytännössä ainoa kenenkään aikaa kannattava työpöydän käyttöjärjestelmä. Tuolloin Microsoft Office oli voittanut toimistosarjan sodan. Internet Explorer oli siirtänyt Netscapen pois markkinoilta ajamalla Windowsin menestyksen kokonaispisteitä ja pakottamalla käyttäjiä pääsääntöisesti Internet Exploreriin. Microsoftia vastaan käynnistettiin oikeudellinen taistelu, joka johti Internet Explorerin lopulliseen löysämiseen Internetissä (vaikka jotkut väittävätkin, että niillä on silti tiukka ote). Koko ajan Linux oli varsin suosittu palvelimena (lähinnä siksi, että Windows on liian epävakaa), mutta niin pitkälle kuin työpöytä menee, se oli pääasiassa geeksille.
Nykyään avoin lähdekoodi on tehnyt vähän paluuta. OpenOfficesta on tullut arvokas kilpailija Microsoft Officelle, niin paljon, että se sai Microsoftin ajattelemaan heidän toimistopakettinsa uudelleen ja Office 2007 käyttää nyt avoimempia asiakirjastandardeja. Firefox kannettiin Netscapen haudasta ja on nyt melko suosittu. Ja meillä on Linux itse kasvanut työpöytäareena suosittujen työpöytävaihtoehtojen Gnome ja KDE kanssa, jotka molemmat antavat Vistalle rahaa.
Joten asiat ovat muuttuneet. Mutta riittääkö Linux ottamaan haltuunsa? Ei, ja siksi, että Microsoftin alkuperäinen menestys on periaatteessa tarkoittanut, että se teki suurimman osan säännöistä. Ihmiset ovat tottuneet Microsoftin ohjelmistojen toimintaan. Olemme tottuneet tapaan, jolla he tekevät asioita. Myöskään Microsoft ei ole aivan avoin kirja siitä, kuinka he ovat tehneet asioita, joten se antaa muiden päästä mahdollisimman lähelle, mutta ei aivan siellä.
Windowsin suosio tarkoittaa myös sitä, että useimmat myyjät omistavat suurimman osan energiastaan saadakseen tavarat toimimaan Windowsissa. Ja siinä on viittaus kapitalistisiin markkinoihin, jotka tein edellisessä artikkelissa. Markkinat ovat valinneet Windowsin, ja nyt olemme tekemisissä sen kanssa. Myyjän tuki Linuxille ja muille alustoille päätyy enemmän jälkikäteen. Wine on Linuxille saatavissa olevan Windows API: n avoimen lähdekoodin toteutus, jonka avulla voit käyttää Windows-ohjelmistoa Linux-järjestelmässä. Mutta Viini ei ole täydellinen. Se voi suorittaa joitain ohjelmistoja, mutta tuki on tahrainen. Toinen vaihtoehto olisi virtuaalikoneet Linuxin sisällä Windows-ohjelmistojen ajamiseksi, mutta se ei näytä olevan kovin toimiva myöskään tässä vaiheessa.
Paras vaihtoehto Linuxille on käyttää ohjelmistoa, joka on alun perin kirjoitettu Linuxille, mutta joka tukee Microsoft-standardeja. Nyt kun Microsoft näyttää avaavan joitain tiedostostandardeistaan, Linux-maailma voi ehkä tehdä tämän hiukan paremmin. Esimerkiksi OpenOffice tarjoaa asiakirjatukea Office-tiedostoille. Mutta se menee vain niin pitkälle. Joitakin Office-tyylikkäyttäjäominaisuuksia ei voida tallentaa oikein OpenOffice-sovellukseen, ja siksi, että vain Microsoft tunsi DOC-tiedostojen tarkan muodon. Nyt kun Office 2007 käyttää avointa XML-standardia, ehkä sitä voidaan lievittää.
Ihmiset haluavat vaihtoehtoa
Microsoft on laatinut säännöt täällä, ja siksi, että Linux kesti liian kauan kuluttaaksemme meitä. Kyllä, näemme nyt paluun avoimelle lähteelle, mutta käyttöjärjestelmän eteneminen on hidastunut Microsoft Windowsin uskomattoman näkyvyyden vuoksi. Mutta markkinat yleensä antavat ja ottavat, ja mieleni on, että Microsoft on nyt pulassa. Windows XP oli aika hyvä, ja on edelleen. Käytän nyt Vistaa, joka antaa minulle mahdollisuuden suositella muille, että he jatkavat XP: n käyttöä nyt. Vista ei vain ole valmis. Mikä johtaa minut asiaan …
Microsoftin käsittely Vistalla näyttää olevan merkki minulle, että yritys on todella menettämässä tarttuvuutensa OS-markkinoille. Heillä kesti kuusi vuotta keksimään Vista, ja minä jätin raaputtamaan päätäni tarkalleen, mitä kaikessa hälinässä oli kyse. Ja Vistan julkaisun jälkeen Vista-laitteiston tuki on vähän heikko. Jotkut laitevalmistajat pelaavat helvettiä tarjoamalla Vista-tukea heidän juttuilleen Microsoftin Windowsin sisällä tekemien valtavien muutosten vuoksi. Samanaikaisesti Vista on käyttöjärjestelmän ehdoton peto. Vaikka Ubuntu Linux vaatii noin 2 gigatavua muistia kunnollisesti ajamiseksi, se voi tehdä vain 512 Mt: lla.
Joten vaikka Firefoxin menestys osoittaa, että ihmiset halusivat vaihtoehtoa Internet Explorerille, uskon todella, että Vista on kärki pisteen vaihtoehdolle OS-areenalla. Ihmiset ovat kyllästyneitä Microsoftiin. He ovat kyllästyneitä tietoturvaongelmiin, sinisiin näytöihin ja lukkoihin. Minä, toisaalta, RAKASTAVAKSI saada elinkelpoinen työpöydän käyttöjärjestelmä, joka on todella Windowsin korvaava korvike. Mutta Linuxia ei vain ole vielä olemassa yllä mainituista syistä.
Mitä tapahtuisi, jotta Linuxista tulisi enemmän korvaavaa?
- Linuxin on toimittava yhä enemmän kuin Windows. Se on päästä sinne. Mutta Linuxin on oltava sellainen, että et tarvitse komentoriviä tuskin ollenkaan. Ohjelmien asentamisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin tiedoston kaksoisnapsauttaminen (ei pakettien riippuvuuksien jäljittämistä). Jälleen kerran Linuxin on pelattava Windowsin asettamilla säännöillä, jotta Windows voidaan vähentää lovi.
- Avoimista standardeista on tultava enemmän normeja kuin poikkeuksia. Yritysten tulisi kiinnittää erityinen huomio avoimien standardien käyttämiseen. Esimerkiksi OpenOfficen käyttäminen Microsoft Officen sijasta tekee asiakirjoista avoimempia ja monikokoisempia.
- Toimittajien on panostettava enemmän Linuxin tukemiseen. Se on kuitenkin vähän kana- ja munaongelmaa. He pyrkivät siihen enemmän, jos Linux tulee niin suosittua, että se oikeuttaa aikansa. Toisaalta, Linux ei oikeastaan tule niin suosituksi, jos nämä myyjät eivät tee sitä.
Siirtyminen verkkoon
Myöhäinen trendi on, että suuri osa työpöytäohjelmistoista on korvattu verkkopohjaisilla vastaavilla. Itse asiassa vain pari viikkoa sitten olen luopunut virallisesti Outlookista sähköpostiasiakkaani Googlen Gmail-palvelun hyväksi. Vietän suurimman osan päivästäni selaimessani, ja sillä ei olisi väliä mitä tietokonetta tai mitä käyttöjärjestelmää käytän, Gmail toimisi edelleen samalla tavalla. Ja Firefox on saatavana sekä Windowsille että Linuxille.
Se ei kuitenkaan lopu Gmailissa. Nyt on olemassa verkkopohjaisia sovelluksia, jotka kattavat kaiken rahoituksesta, graafisesta suunnittelusta, ajanhallinnasta, toimisto-ohjelmistoista - sinä nimit. Kaikki se on riippuvainen vain verkosta ja palvelimesta, johon se istuu. Kun tämäntyyppiset asiat yleistyvät, ei vain ole väliä mitä käyttöjärjestelmää yksi käyttää.
Siirryttäessä kohti web-pohjaista ohjelmistoa ja OpenOffice- ja Firefox-projektien, kuten esimerkiksi OpenOffice ja Firefox, rohkeiden ponnistelujen kanssa katson, että kohtaus on siirtymässä kohti avointa lähdekoodia ja kaukana Microsoftin päivistä hallitsevana voimana. Tämä avaa enemmän mahdollisuuksia Ubuntun ja muiden tykkääjille, mutta näiden järjestelmien kehittäjien on hyödynnettävä mahdollisuus. He eivät voi keksiä uudelleen maailman toimintatapoja, ja tietokonemaailma pyörii edelleen paljon sen tapaa, jolla Windows tekee asioita. Joten avoimen lähdekoodin kehittäjien ei tarvitse olla kärsivällisiä siitä, että ne ovat Windowsin vastaisia. Ei, päinvastoin, astu sinne sisään ja tee mitä Windows tekee samalla tavalla kuin Windows, osoita sitten ihmisille, että he tekevät sen ilman mitään Microsoftin etikettiä.
Sitten pääset jonnekin.
